Ajankohtaista


Henkilöesittely

Yritin pitkään miettiä mistä olisi hyvä aloittaa esittely, että miksi lähdin pakopeleihin mukaan. Aikaisemmin ajattelin työssä olevan paljon asioita jotka sopivat hyvin omaan osaamiseeni. Nyt olen miettinyt tarkemmin miksi näin on.

 

Ensimmäisenä tuli mieleen, että en olisi pakopeleissä mukana, jos en 15 -vuotiaana olisi lähtenyt rakennustyömaalle kesätöihin.

Ajattelin tuolloin fyysisen rakennustyön olevan hyvä vastapaino muuten henkiselle opiskelulle. Tavoitteenani oli lähteä lukemaan tietotekniikkaa ammattikorkeakouluun ja paras reitti oli mennä ammattikoulun ja datanomin tutkinnon kautta.

Kouluun liittyi työharjoitteluita, mutta kaikki seuraavat kuusi kesää olin töissä samassa rakennusliikkeessä ja sieltä sain todella laajasti kokemusta eri rakennustöistä.

 

Ammattikorkean loppupuolella hain kuitenkin kesätöihin tietotekniikan alan yritykseen, jossa olisin mielelläni jatkanut myös valmistuttuani.
Heillä ei kuitenkaan ollut töitä silloin tarjolla ja olinkin monien muiden tavoin työtön valmistuttuani.

 
 
 

Tuohon aikaan harrastin paljon seinäkiipeilyä ja tykkäsin myös benji/laskuvarjohypyistä.

Tämä auttoi siinä, että edellisestä työpaikasta minua suositeltiin mastoasentajaksi toiseen yritykseen.

Mastoasentajan työ oli kohtalaisen raskasta, mutta kuitenkin samalla todella hauskaa. Talvella 80-100 metrin korkeudessa tuuli puri yllättävän kovaa, vaikka meillä pakkasrajoitukset olikin. Kesällä työ taas sopi todella hyvin esim. seinäkiipeilyharrastuksen korvikkeeksi 🙂

Tässä työssä pääsin myös harjoittelemaan korkean paikan pelastamisia, joista olikin hyötyä vielä tulevaisuudessa.

 

 

 

 

Yhtenä kesänä yritys joutui laman kouriin ja työntekijöitä jouduttiin lomauttamaan. Lomautustani oli kestänyt noin vuoden, kun hain töihin Joensuun uuteen seikkailupuistoon kiipeilyohjaajaksi/pelastajaksi. Aikaisemmasta kiipeilykokemuksestani oli hyötyä ja pääsin puistoon töihin. Täällä opin paljon asiakaspalvelusta, ryhmänohjaamisesta sekä kassatyöskentelystä.
Ja tämä oli ehdottomasti hauskinta työtä, jota olin siihen mennessä tehnyt! 🙂

Harmikseni puistossa ei kuitenkaan riittänyt talveksi tekemistä ja mietinkin taas, mitä muuta voisin tehdä työkseni. Olin pitkään harrastanut valo/videokuvaamista ja ostin harrastusmielessä ilmakuvauskopterin jatkaakseni harrastusta uudesta perspektiivistä. Tein huvikseni muutamia ilmakuvausvideoita, enkä ajatellut siitä sen enempää.

Hain myös pitkästä aikaa tietotekniikan alan töihin, mutta täällä huomasin, miten vähän pidin enää “tietokoneella näpertelystä”. Samaan aikaan minua kysyttiin tekemään pieni mainosvideo yhteen matkailualan yritykseen ja ajattelin “miksipä ei”.
Kysyin muutamia kavereita mukaan, että perustettaisiin mainostoimiston tyylinen osuuskunta. Meillä oli mukana valokuvaajia, koodareita, tietotekniikan osaajia ja itse hoidin ilmakuvausta sekä editointia.

Vaikka idea vaikutti paperilla hyvältä, se ei kuitenkaan muutamaa kuvauskeikkaa lukuunottamatta saanut tuulta alleen ja osuuskunta jäi pitkälti unholaan.

Jatkoin kuitenkin osuuskunnan kautta kesäisin seikkailupuistossa työskentelyä ja se mahdollisti samalla esim. satunnaisia kuvaus- tai rakennuskeikkoja.
Tätä kautta päädyin mm. rakentamaan seikkailupuistoyrittäjälle Joensuun ensimmäisiä pakopelihuoneita. Huoneiden teemat oli ostettu ulkomailta, mutta minä hoidin huoneiden rakentamista ja kahden ensimmäisen huoneen valmistuttua jatkoin pelinvetäjänä.

Tuolloin mietin miten mukavaa oli taas pitkästä aikaa päästä rakennustöihin ja ehdotin että vuokraisin kolmannen huoneen tilan ja suunnittelisin sekä rakentaisin oman teeman siihen. Tällöin yrittäjä saisi jaettua uuden yritystoiminnan taloudellista riskiä ja samalla pystyisimme tarjoamaan täydellä kapasiteetillä pelejä asiakkaille.

Alku lähti hyvin käyntiin ja huomasin työn olevan vieläkin hauskempaa, kuin mitä se oli seikkailupuistossa 🙂 Alkuaikoina oli todella mielenkiintoista seurata kuinka eri ryhmät toimivat eri tehtävissä ja tuntui että samaan tehtävään saattoi olla kymmeniä eri tapoja lähestyä, riippuen ryhmädynamiikasta. Toimin tähän aikaan myös Mensan testaajana ja oli todella mielenkiintoista seurata, miten tällainen “älykkyystehtävä” avautuu pelaajilla. Vuosien kuluessa olen kuitenkin ymmärtänyt pelin tärkeimmäksi ominaisuudeksi elämyksellisyyden ja yhdessätekemisen, mieluummin kuin että kyseessä olisi mikään älykkyystehtävä.

 

Pyöritin Rikosmysteeri -huonettani n. vuoden ja kun vuokra-aikani läheni loppuaan, aloin suunnitella muuttoa Espooseen. Tänä aikana rakensin myös lavasteita seuraavaa peliäni – Merirosvolaivaa varten.

Videokuvasin monen lavasteen rakentamisen ja ajattelin tekeväni niistä “how to” -videoita, mutta vasta nyt kahden vuoden jälkeen olen löytänyt aikaa käydä niitä tarkemmin läpi. Tässä alla on yksi video, jossa aloittelin tykin ja tynnyreiden rakentamista.

Lisään muita videoita myöhemmin kun on aikaa, mutta laitan tähän alle myös (melkein) valmiit versiot ko. rakennelmista.


Kulissien takana farmilla on tapahtunut paljon koko alkuvuoden ja tässä on syyllinen: Ari! 😁 Hän on Pakotarinat…

Julkaissut Farm Escape – maatilapakopelit 23. helmikuuta 2018

Kulissien takana farmilla on tapahtunut paljon koko alkuvuoden ja tässä on syyllinen: Ari! 😁 Hän on Pakotarinat pakopeliyrittäjä, joka näki maatilapakopeleissä kiinnostavan mahdollisuuden haastaa itseään ja niinpä kahden firman yhteistyökuviot vaihtuivatkin lennosta yhteiseksi yritykseksi! 😍 On priceless, kun on joku, joka tietää yrityksestä kaiken ja ei kyllästy juttelemaan pakopeleistä vaikka yöhön asti! ❤️


Rusettipako 14.2. – tule kokeilemaan pakopeliä uusien ystävien kanssa!

Pakotarinat viettää ystävänpäivää 14.2. vanhan ajan rusettiluistelun sijaan järjestämällä Rusettipaon. Kello 17.30 ja 20.00 alkavissa pakohuoneissa pelataan yhdessä uusien ystävien kanssa.

Peli maksaa 20€ per pelaaja. Varaa paikkasi yksityisviestillä Facebookissa tai sähköpostitse espoo@pakotarinat.fi. Paikkoja rajoitetusti, toimi pian!